Yhteenveto

Pohjoismaissa on viime vuosien aikana suunniteltu ja toteutettu monia suuren mittaluokan toimenpiteitä, jotka keskittyvät ikääntyvien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja suojaamiseen. Nämä toimenpiteet keskittyvät ensisijaisesti tärkeisiin hyvinvoinnin mekanismeihin, kuten yhteiskunnallisiin asenteisiin ja suhtautumistapaan ikääntymistä ja ikääntyneitä kohtaan, sosiaalisen osallistumisen tukemiseen sekä sosiaalisen ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden ehkäisemiseen.

Kansanterveystyön tärkein tavoite on parantaa ja ylläpitää väestön terveyttä. Tämän työn tärkeitä perusteita ovat terveysohjelmat ja -toimenpiteet, joilla suoraan tai epäsuorasti edistetään terveyttä ja ehkäistään sairauksia. [53] Aloitteet voi jakaa eri ryhmiin riippuen tasosta (kuka on toimenpiteen takana), tai kohderyhmästä (esim. kuka hyötyy ohjelman tuloksista). Toimenpiteet voidaan toteuttaa eri konteksteissa makrotasolla (esim. kansallisesti sovellettavat toimenpiteet) mesotasolla (esim. ohjelmat, jotka toteutetaan rajatussa laajuudessa, esimerkiksi tietyllä alueella) tai mikrotasolla (esim. yksilölle räätälöidyt toimenpiteet).

Psyykkisen ja sosiaalisen (psykososiaalisen) terveyden toimenpiteistä voidaan vetää yhtäläisyyksiä toimenpiteiden jakautumisessa kohderyhmään perustuvien interventiotyyppien ja käsitteiden edistäminen (englanniksi promotion) ja ehkäiseminen (englanniksi prevention) välille. Käsite edistäminen tarkoittaa terveyttä käsiteltäessä sitä, että painopiste on parantaa aloitteen kohderyhmän terveydentilaa. Kun puhutaan terveyttä edistävistä toimenpiteistä, joiden painopiste on psyykkisessä terveydessä, viitataan yleensä aloitteisiin ja toimenpiteisiin, jotka keskittyvät hyödyntämään ja ylläpitämään osallistujilla jo olemassa olevia terveysresursseja. [54] Terveyttä edistävät aloitteet suunnataan usein laajalle kohderyhmälle. Näitä voi verrata ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, jotka sen sijaan keskittyvät ehkäisemään psyykkisten sairauksien alkamista, ilmenemistä tai uusiutumista. Ehkäisevät ohjelmat suunnataan usein eri riskiryhmiin kuuluviin yksilöihin, ja siten näiden aloitteiden lähtökohta on kapeampi verrattuna puhtaasti edistäviin aloitteisiin.

[53] Maailman terveysjärjestö. (1998). Health Promotion Glossary. Geneve: WHO.

[54] Jané-Llopis, E., Katschnig, H., McDaid, D. & Wahlbeck, K. (2007). Commissioning, Interpreting, and Making Use of Evidence on Mental Health Promotion and Mental Disorder Prevention. An Everyday Primer. Lisbon.

Julkaisutiedot

Kirjoittaja(t)