Suomessa on noin 285 000 yritystä. Vuonna 2014 perustettiin 28 806 uutta yritystä, ja 30 849 yritystä lakkautettiin (stat.fi). Ottaen huomioon suuren määrän perustettavia yrityksiä voidaan olettaa, että yrityksen perustaminen Suomessa on suhteellisen helppoa, mutta korkeat lakkauttamisluvut viittaavat siihen, että yrittäjänä oleminen ei ole helppoa. Suomi tarvitsee lisää yrityksiä, lisää työpaikkoja ja lisää kasvavia yrityksiä. Suurin osa uusista työpaikoista syntyy pienemmissä yrityksissä (tem.fi). Siksi on suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta tärkeää pohtia niitä toimenpiteitä, jotka tekisivät yritysten perustamisen, pyörittämisen ja kasvattamisen Suomessa houkuttelevammaksi.
Yrittäjät perustavat ja pyörittävät yrityksiä, koska he haluavat ratkaista asiakkaidensa ongelmia, toteuttaa omia ideoitaan tai olla itsenäisiä (GEM 2015/2016). Yrittäjänä toimiminen on vie paljon aikaa ja vaatii järkeviä priorisointeja. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan ne yrittäjät, jotka käyttävät vähintään 40 % ajastaan myyntiin ja markkinointiin saavat yrityksensä kasvamaan 60 % nopeammin kuin ne yrittäjät, jotka eivät käytä yhtä paljon aikaa näihin toimintoihin (stateoftheowner.com). Kasvu siis vaatii, että olemassa olevien ja potentiaalisten asiakkaiden kanssa käytetty aika maksimoidaan, kun taas puolestaan arvoa tuottamattomiin yrityshallinnollisiin toimintoihin käytetty aika minimoidaan. Tämän yhtälön jälkimmäisen osan helpottamiseksi Suomen valtio voi tehdä paljon. Naapurimaamme Viro on hyödyntänyt tämän mahdollisuuden ja luonut itselleen profiilin maana, jossa on helppo perustaa yritys (Doing Business, 2012). Myös Viron olematon yhteisövero lisää maan houkuttelevuutta. Tänä päivänä Virossa on 4 500 suomalaisten perustamaa yritystä (finland.ee).
Suomella on monia mahdollisuuksia helpottaa Suomessa toimivien yrittäjien mahdollisuuksia pyörittää yrityksiään luomalla yrittäjille tilaa viettää enemmän aikaa asiakkaidensa kanssa yrityshallinnollisten tehtävien sijaan. On myös tärkeää muistaa, että viestiarvo voi olla jopa itse muutosta tärkeämpi (Pursiainen, 2015). Suomella on paljon voitettavaa ottamalla käyttöön toimenpiteitä, jotka viestivät, että yrittäjiä arvostetaan ja että Suomi on sujuva ja houkutteleva maa yrittäjille. Suomessa toimivien yrittäjien toimintaedellytyksiä voidaan parantaa monella eri osa-alueella, mutta suurimmat yhteiskunnalliset hyödyt lienevät löydettävissä mikäli muutostyö kohdistetaan toiminnan rahoituksen varmistamisen prosessien ja henkilöstöhallinnon tehostamiseen. Tässä kirjasessa esitetään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia näille osa-alueille. Emme keskustele suomalaisten työmarkkinoiden suurista haasteista, emmekä verotuksesta, mutta toteamme, että menestyvän suomalaisen yrittäjyyden edellytyksiin lukeutuvat toimivat, uskottavat ja kansainvälisesti kilpailukykyiset työmarkkinat ja verotus.
