Kaksikielinen ajatushautomo

Miten sodassa käy heidän, joiden arki ei ole itsenäistä? Tai heidän, jotka elävät erilaista elämää kuin enemmistö? Tai heidän, jotka jo aiemmasta elävät yhteiskunnasta syrjässä?

Ajatushautomo Agenda järjestää näiden kysymysten tiimoilta etäkeskustelun perjantaina 4.3.2022 klo 9.00.

Keskustelun pystyy myös näkemään livenä Agenda Facebook-sivulta. Klikkaa tästä.

Agenda julkaisee uuden raportin suomalaisten talousarvoista. Kysyimme yli 800 suomenkieliseltä ja yli 500 ruotsinkieliseltä, mitä mieltä he ovat taloudesta, mitä veroja pitäisi korottaa tai laskea sekä miten he suhtautuvat työelämän muutoksiin.

Tänään Euroopassa asuu yli 100 miljoonaa henkilöä, jotka ovat yli 65-vuotiatia. 30 vuoden päästä tämä luku lähenee 149 miljoonaa, mikä tarkoittaa, että vuonna 2050 lähes joka kolmas eurooppalainen on yli 65-vuotias.

Ajatushautomo Agenda järjesti yhdessä European Liberal Forumin kanssa tilaisuuden, jossa käsiteltiin ikääntymistä Euroopassa. Keskustelu pohjautui raporttiin Ageing in Europe: From North to South. Keskustelukieli: englanti.

Olisiko Pride-juhlista sekä ihmisoikeuksista Suomen seuraava hittituote vientimarkkinoille?

Who do you punish when a robot breaks the law? This is the question the Finnish minister of Justice, a distinguished professor of Criminal Law and a panel of thinkers on the subject tried to answer a gray Friday afternoon in Helsinki. The setting for the discussion was the biggest start up event in Europe: Slush.

Suomen ruotsinkieliset elävät karussa maailmassa. Kolme neljäsosaa suomenruotsalaisista ovat sitä mieltä että ruotsinkielen asema Suomessa on joko huono tai hyvin huono.

Vanhat puolueet ovat historian aikana olleet tarkkoina, etteivät äärioikeisto ja muut väkivaltaan yllyttävät liikkeet ole päässeet vaikuttamaan poliittisen agendaan. Mutta nyt ovi on avautunut raolleen näille liikkeille. Ja tämä huolestuttava kehitys antaa vielä suuremman aiheen tarkastella oikeistopopulistien ja ääriliikkeiden välistä yhteyttä, kirjoittaa Agendan toiminnanjohtaja Mattias Fagerholm.

Hedelmällisyys on ruotsinkielisten keskuudessa jonkin verran suurempi koko maahan verrattuna. Tilanne on samanlainen uusimmissa tilastoissa. Vuonna 2017 ruotsinkielisten yhteenlaskettu hedelmällisyys oli 1,61 lasta naista kohden, kun hedelmällisyysluku koko maan osalta oli 1,49.

Minkälaisiksi vanhempainvapaat pitäisi uudistaa? Minkälaisia kokemuksia uudistukseen kannattaa ottaa mukaan muista Pohjoismaista? Mitkä myytit elävät sitkeästi vanhempainvapaista keskustellessa?

Tässä raportissa ajatushautomo Agenda vertailee Pohjoismaiden vanhempainvapaajärjestelmiä. Raportin tavoite on tarjota ajantasaista tietoa Pohjoismaiden perhevapaakäytännöistä ja herättää niiden avulla ideoita, kuinka Suomen vanhempainvapaajärjestelmää pitäisi uudistaa.