Kaksikielinen ajatushautomo

Suomen ruotsinkieliset elävät karussa maailmassa. Kolme neljäsosaa suomenruotsalaisista ovat sitä mieltä että ruotsinkielen asema Suomessa on joko huono tai hyvin huono.

Vanhat puolueet ovat historian aikana olleet tarkkoina, etteivät äärioikeisto ja muut väkivaltaan yllyttävät liikkeet ole päässeet vaikuttamaan poliittisen agendaan. Mutta nyt ovi on avautunut raolleen näille liikkeille. Ja tämä huolestuttava kehitys antaa vielä suuremman aiheen tarkastella oikeistopopulistien ja ääriliikkeiden välistä yhteyttä, kirjoittaa Agendan toiminnanjohtaja Mattias Fagerholm.

Samaan aikaan kuin Suomessa vanhempainvapaauudistus kaatui, on läntisessä naapurissamme Ruotsissa asiassa edistytty. Kattava selvitys uudesta vanhempainvapaamallista julkaistiin joulukuussa 2017.

Millä tavoin Ruotsi on lähtenyt toteuttamaan omaa uudistusta? Millä tavoin Ruotsi ja Suomi eroavat tällä hetkellä toisistaan koskien vanhempainvapaata? Mitä voimme oppia Ruotsin kokemuksista?

Muun muassa näistä asioista keskustellaan Agendan lounasseminaarissa.

Hedelmällisyys on ruotsinkielisten keskuudessa jonkin verran suurempi koko maahan verrattuna. Tilanne on samanlainen uusimmissa tilastoissa. Vuonna 2017 ruotsinkielisten yhteenlaskettu hedelmällisyys oli 1,61 lasta naista kohden, kun hedelmällisyysluku koko maan osalta oli 1,49.

Minkälaisiksi vanhempainvapaat pitäisi uudistaa? Minkälaisia kokemuksia uudistukseen kannattaa ottaa mukaan muista Pohjoismaista? Mitkä myytit elävät sitkeästi vanhempainvapaista keskustellessa?

Tässä raportissa ajatushautomo Agenda vertailee Pohjoismaiden vanhempainvapaajärjestelmiä. Raportin tavoite on tarjota ajantasaista tietoa Pohjoismaiden perhevapaakäytännöistä ja herättää niiden avulla ideoita, kuinka Suomen vanhempainvapaajärjestelmää pitäisi uudistaa.