Ajatushautomo Agenda on suomalainen liberaali ajatushautomo, jolla on vahvat pohjoismaiset ja eurooppalaiset juuret. Vuoden 202i polttopisteaihe on ikääntyminen 2020-luvulla, eri näkökulmista.
Tänään Euroopassa asuu yli 100 miljoonaa henkilöä, jotka ovat yli 65-vuotiatia. 30 vuoden päästä tämä luku lähenee 149 miljoonaa, mikä tarkoittaa, että vuonna 2050 lähes joka kolmas eurooppalainen on yli 65-vuotias.
Ajatushautomo Agenda järjesti yhdessä European Liberal Forumin kanssa tilaisuuden, jossa käsiteltiin ikääntymistä Euroopassa. Keskustelu pohjautui raporttiin Ageing in Europe: From North to South. Keskustelukieli: englanti.
Who do you punish when a robot breaks the law? This is the question the Finnish minister of Justice, a distinguished professor of Criminal Law and a panel of thinkers on the subject tried to answer a gray Friday afternoon in Helsinki. The setting for the discussion was the biggest start up event in Europe: Slush.
”Uusien vaikuttajien vallasta puhutaan perinteisessä mediassa liian vähän. Sosiaalisen median vaikuttajia pitäisi käsitellä vallanpitäjinä samanlaisin periaattein kuin esimerkiksi poliitikkoja. Tubettajilla on paljon valtaa ja he ovat roolimalleja seuraajilleen, kertoo Svenska Ylen johtaja Marit af Björkesten.
Suomen ruotsinkieliset elävät karussa maailmassa. Kolme neljäsosaa suomenruotsalaisista ovat sitä mieltä että ruotsinkielen asema Suomessa on joko huono tai hyvin huono.
Mitä jakamistalous oikeastaan on? Sitä kysymystä pohdittiin Agendan uusimman raportin julkaisemistilaisuudessa. Raportin nimi on Jakamistalous Pohjoismaissa ja sen on kirjoittanut Mats Nylund (Arcada).
Vanhat puolueet ovat historian aikana olleet tarkkoina, etteivät äärioikeisto ja muut väkivaltaan yllyttävät liikkeet ole päässeet vaikuttamaan poliittisen agendaan. Mutta nyt ovi on avautunut raolleen näille liikkeille. Ja tämä huolestuttava kehitys antaa vielä suuremman aiheen tarkastella oikeistopopulistien ja ääriliikkeiden välistä yhteyttä, kirjoittaa Agendan toiminnanjohtaja Mattias Fagerholm.
Hedelmällisyys on ruotsinkielisten keskuudessa jonkin verran suurempi koko maahan verrattuna. Tilanne on samanlainen uusimmissa tilastoissa. Vuonna 2017 ruotsinkielisten yhteenlaskettu hedelmällisyys oli 1,61 lasta naista kohden, kun hedelmällisyysluku koko maan osalta oli 1,49.
Minkälaisiksi vanhempainvapaat pitäisi uudistaa? Minkälaisia kokemuksia uudistukseen kannattaa ottaa mukaan muista Pohjoismaista? Mitkä myytit elävät sitkeästi vanhempainvapaista keskustellessa?
Tässä raportissa ajatushautomo Agenda vertailee Pohjoismaiden vanhempainvapaajärjestelmiä. Raportin tavoite on tarjota ajantasaista tietoa Pohjoismaiden perhevapaakäytännöistä ja herättää niiden avulla ideoita, kuinka Suomen vanhempainvapaajärjestelmää pitäisi uudistaa.