Kaksikielinen ajatushautomo

Olisiko Pride-juhlista sekä ihmisoikeuksista Suomen seuraava hittituote vientimarkkinoille?

Who do you punish when a robot breaks the law? This is the question the Finnish minister of Justice, a distinguished professor of Criminal Law and a panel of thinkers on the subject tried to answer a gray Friday afternoon in Helsinki. The setting for the discussion was the biggest start up event in Europe: Slush.

Suomen ruotsinkieliset elävät karussa maailmassa. Kolme neljäsosaa suomenruotsalaisista ovat sitä mieltä että ruotsinkielen asema Suomessa on joko huono tai hyvin huono.

Vanhat puolueet ovat historian aikana olleet tarkkoina, etteivät äärioikeisto ja muut väkivaltaan yllyttävät liikkeet ole päässeet vaikuttamaan poliittisen agendaan. Mutta nyt ovi on avautunut raolleen näille liikkeille. Ja tämä huolestuttava kehitys antaa vielä suuremman aiheen tarkastella oikeistopopulistien ja ääriliikkeiden välistä yhteyttä, kirjoittaa Agendan toiminnanjohtaja Mattias Fagerholm.

Hedelmällisyys on ruotsinkielisten keskuudessa jonkin verran suurempi koko maahan verrattuna. Tilanne on samanlainen uusimmissa tilastoissa. Vuonna 2017 ruotsinkielisten yhteenlaskettu hedelmällisyys oli 1,61 lasta naista kohden, kun hedelmällisyysluku koko maan osalta oli 1,49.

Minkälaisiksi vanhempainvapaat pitäisi uudistaa? Minkälaisia kokemuksia uudistukseen kannattaa ottaa mukaan muista Pohjoismaista? Mitkä myytit elävät sitkeästi vanhempainvapaista keskustellessa?

Tässä raportissa ajatushautomo Agenda vertailee Pohjoismaiden vanhempainvapaajärjestelmiä. Raportin tavoite on tarjota ajantasaista tietoa Pohjoismaiden perhevapaakäytännöistä ja herättää niiden avulla ideoita, kuinka Suomen vanhempainvapaajärjestelmää pitäisi uudistaa.